MeWet-koti monialaisten unelmien kohtauspaikkana

Hybridi-pedagogiikkaa Mewet-kodissa

Mewet-koti (Multifunctional environment for Well-being enhancing Technology) on Sataedu Ulvilassa sijaitseva hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristö. Mewet-koti on rakennettu ammattikorkeakoulun (SAMK) ja toisen asteen oppilaitoksen (Sataedu) moniasteisena ja monialaisena yhteistyönä.

Sataedun Mewet-koti on monimuotoinen oppimisympäristö, jossa yhdistetään eri koulutusasteiden ja alojen osaamista. Kodissa opetetaan ja havainnollistetaan hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia ja hyvinvointialan tarpeita eri ammattialojen toimijoille ja opiskelijoille.

Monialaisen osaamisen kohtaamispaikkana Mewet-koti on yritysten, julkisten toimijoiden ja 3. sektorin TKI-toimintaa tukeva innovaatioympäristö. Ympäristössä tutkitaan, kehitetään ja testataan erilaisia hyvinvointiteknologiaratkaisuja, joita ympäristöön tuovat yritykset ja muut ratkaisuiden kehittäjät esim. korkeakoulut TKI-toimintana. Tutkimuksen ja kehittämisen kohteena on erityisesti eri teknologien yhdistäminen, jotta ne palvelevat käyttäjälähtöisinä loppukäyttäjiä. Kehittämisen ja tutkimuksen edistetään tarveperusteisia teknologia- ja palveluinnovaatioita.

Mewet-koti toimii hyvinvointiteknologian kehittäjien ja tarvitsijoiden kohtaamispaikkana sekä mallitilana erilaisille hyvinvointia edistäville ja itsenäistä elämistä tukeville ratkaisuille. Mewet-kodissa pääsee tutustumaan sekä kaupalliseen että kehitteillä olevaan teknologiaan. Innovointi kiinteässä monialaisessa yhteistyössä tarvitsijoiden, opiskelijoiden sekä tuottajien kanssa. http://www.mewethome.com https://www.thinglink.com/scene/1376285837292994561

Tulevaisuuden tavoitteena on tuottaa osaavia ammattilaisia. Tätä tavoitetta tukemaan tarvitaan pedagogisesti vaikuttavia oppimis- ja opetusmenetelmiä sekä monimuotoisia oppimisympäristöjä. Unelmana on monipuolistaa ja kehittää Mewet-kodin oppimisympäristön pedagogiikkaa monialaisen case-simulaation turvin. Oppimisympäristön osatekijöitä ovat sosiaalinen, fyysinen, tekninen ja didaktinen ulottuvuus (Manninen 2000, 30).

Monimuotoisen opetuksen haasteisiin lukeutuu ajan tasalla pysyminen, joka liittyy niin opettajan kuin opiskelijoiden roolin muuttumiseen verkko-oppimisen parissa. Opettajan vastuulla on verkko-oppimisympäristön muokkaaminen ja sujuva teknologian käyttö. Myös opiskelijoiden on omattava teknologian lukutaitoa ja riittävät tekniset välineet seuraamaan opetusta verkko-oppimisympäristössä. Lisäksi on huomioitava teknisten välineiden saatavuuteen vaikuttavat sosioekonomiset tekijät.

Case-simulaatio-opetus

Case-simulaatio-opetus- ja oppiminen ovat merkittävät pedagogiset osa-alueet hyvien tutkimustulosten perusteella. Case-simulaatio-opetus on erinomainen työkalu, kun pyritään mahdollisimman autenttiseen ja turvalliseen oppimiseen. Case-simulaatioita on tutkittu siitä saatavien tulosten ja hyötyjen näkökulmasta sekä oppijoilta vaadittavien taitojen karttumisen perspektiivistä. On todettu case-simulaation olevan erityisen perusteellinen ja kokonaisvaltainen opetusmenetelmä, case-simulaatiot ovat turvallisia sekä hyödyllisiä oppimistilanteita oppijan ammatillisen kasvun kannalta. Case-simulaatioiden avulla vastataan erityisesti turvallisuuden kehittämistarpeeseen sekä päätöksenteko-osaamisen vahvistamiseen. (Kettunen 2014; Kivinen 2008; Hegland ym. 2017.)

Oppijoiden mukaan case-simulaatiotilanteet ovat hyvin verrattavissa todellisiin tilanteisiin. Case-simulaatiossa oppijan tulee yhdistää kaikki aikaisemmin oppimansa taidot ja teoriatiedot toisiinsa näyttöön perustuvan ammatillisen toiminnan takaamiseksi. Merkityksellistä on hyvä valmistautuminen simulaatioon. Ensimmäiset case-simulaatiot ovat oppijoille jännittäviä, mutta antavat vahvan oppimiskokemuksen. Oppijat kertovat case-simulaatio-opetuksen lisäävän itsevarmuutta, sillä case-simulaatiossa teoria ja käytäntö kohtaavat turvallisessa ja todellisuutta jäljittelevässä ympäristössä. Lisäksi asioita on mahdollista oivaltaa oman tekemisen kautta. Case-simulaatiot auttavat valmistautumaan käytännön harjoitteluihin ja sisäistämään teoriaa. Case-simulaatio-opetuksessa korostuvat hyvät vuorovaikutus-, konsultointi- ja tiimityöskentelytaidot sekä päätöksenteko-osaaminen. Reflektiotilanne eli oppimiskeskustelu kokoaa tapauksen hyvin, sillä kaikki oppijat saavat puheenvuoron ja voivat näin reflektoida kokemaansa ja näkemäänsä case-simulaatioon asetettuja tavoitteita vasten. Oppimista edesauttavat hyvin laaditut simulaatiokohtaiset tavoitteet, joiden avulla oppijat kykenevät toteuttamaan ja hallitsemaan omaa oppimisprosessiaan tarkoituksenmukaisesti. (Virtanen 2015; Norman 2012.)

Jotta case-simulaatiotilanne toimii tarkoituksenmukaisesti, oppijan tulee olla itsenäinen, itseohjautuva sekä motivoinut oppimaan. Oppijalta edellytetään aktiivisuutta ja vastuunottoa omasta oppimisesta. Case-simulaationtilanteessa tapahtuva toiminta aloittaa oppimisprosessin oppijalla ja oppimiskeskustelussa analysoidaan toimintaa positiivisella oppimismyönteisellä otteella. (Keskitalo 2015.)

Tulevaisuudessa monialaisuus on onnistumisen nimittäjä

Koulutuksen tulee vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Tämä vaatii jatkuvaa ja kehittyvää muutosvalmiutta. Muutospaineita on työelämässä, työnjaon muuttumisessa, muutoksissa terveydenhuollossa, yhteiskunnan muutoksissa ja kansainvälistymisessä. Osaamisvaatimuksia niin työelämässä kuin koulutuksessa on monia; terveyden edistäminen, päätöksenteko, eettinen toiminta, ohjaus ja opetus, tutkimustyö. Puhumattakaan robotiikasta ja teknologiasta. Case-simulaatiopedagogiikka mahdollistaa nopean reagoinnin työelämän kiihtyvästi muuttuviin osaamistarpeisiin. Näin saadaan työelämän kentille osaavia ammattilaisia työskentelemään yhdessä hyödyntäen monialaisuutta toiminnan sekä palveluiden tehostamisen näkökulmasta. Monialaisuus on keskeisin elementti, jonka avulla voidaan varmistaa tulevaisuus useilla aloilla samanaikaisesti yhdessä oppien ja oivaltaen. Yhteistyö ammattialojen välillä on välttämättömyys dynaamisen ja toimintakykyisen yhteiskunnan näkökulmasta. Sataedun yksi tulevaisuuden keskeisistä tavoitteista strategian näkökulmasta on edistää joustavia, mukautuvia ja monipuolisia oppimisympäristöjä oppijalähtöisiksi palvellen erityisesti työelämän tarpeita.

Lähteet:

Hegland, P. A., Aarlie, H., Strömme, H. & Jamtvedt, G. 2017. Simulation-based training for nurses: Systematic review and meta-analysis. Nurse Education Today, Vol 54, 6-20.

Häggman-Laitila, A.2018. Hoitotyön johtamisen professori. Itä-Suomen yliopisto. Helsinki. Koulu- tuspäivä 8.3.2018.

Kettunen, N. 2014. Simulaatio-opetus terveysalan koulutuksessa Ammattikorkea-kouluopettajien kokemuksia. Metropolia ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. Opinnäytetyö YAMK.

Keskitalo,T. 2015. Developing a Pedagogical Model for Simulation based Healthcare Education. University of Lapland. Faculty of Education. Academic Dissertation.

Kivinen, E. 2008. Sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioita simulaatiosta hoitamisen taitojen oppimi-sessa. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro-gradu tutkielma.

Manninen, J. 2000. Kurssikoulutuksesta oppimisympäristöihin. Teoksessa J. Matikainen & J. Manninen (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Tampere: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus-ja koulutuskeskus, 29‒39.

Norman, J.2012. Systematic review of the literature on simulation in nursing education. The ABNF Journal 23 (2), 24-28.

Virtanen, H. 2015. Nursing students’ learning about an empowering discourse in patient educa- tion. Väitöskirja. Hoitotiede. Turku: Turun yliopisto.

Sataedu

Paula Haanpää paula.haanpaa@sataedu.fi / Teknologia koulutusala

Sini-Charlotta Kamberg sini-charlotta.kamberg@sataedu.fi / Hyvinvointi koulutusala

Heidi Laitomaa heidi.laitomaa@sataedu.fi / Hyvinvointi koulutusala

Krista Toivonen krista.toivonen@sataedu.fi /Hyvinvointi koulutusala