Blogit

Teknologiasta apua ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen

Heidi Laitomaa /Sataedu

Hannele Wallin / Porin Kaupunki

Ikäihmisten hyvinvointi on tärkeää, varsinkin poikkeusajalla, jolloin normaalit harrastusmahdollisuudet ja kanssakäymiset ovat vähentyneet. Teknologia tarjoaa uusia hienoja työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen, sosiaalisen kanssakäymiseen, liikkumiseen, kaikenlaisen tiedon lisäämiseen kotona asuvilla senioreilla. Yhä useammat ikäihmiset ovat oppineet hyödyntämään tätä työkalua omassa arjessaan. Silti on vielä monia, jotka arastelevat älypuhelimen tai tabletin käyttöä puhumattakaan älykellon käytön kokeilua.

Innostetaan ikiliikkujaksi hankkeen kautta, Porin kaupunki hankki yli 75 vuotiaiden ikäihmisten käyttöön tabletteja ja niihin asennettiin pikakuvakkeena helppokäyttöisiä verkkosivustoja. Kotihoidon henkilökunta jakoi tabletteja omissa tiimeissään kotona asuville senioreille ja avuksi otettiin Sataedun opiskelijoita heidän opettajan johdolla. Tulokset olivat hyviä. Kahden kokeiluviikon jälkeen seniorit alkoivat käyttää tabletteja myös omatoimisesti.

Tabletteihin oli ladattu Miina Sillanpään Säätiön ja Muistiliiton yhteishankkeessa kehitetty verkkosivusto Muistopuisto ja Porin kaupungin liikuntapalveluiden verkkosivut. Muistipuisto on maksutonpalvelu kaikille, jotka haluavat virkistää aivojaan ja lisätä hyvinvointiaan. Siellä on monipuolista tekemistä, kuten erilaisia aivotreenejä, tehokasta jumppaa koko keholle. Porin kaupungin liikuntapalvelut tuottavat myös senioreille tuoli- ja tasapainojumppaa. Ohjatut jumppavideot löytyvät Porin kaupungin liikuntapalveluiden verkkosivuilta.

Teknologiaan perustuvat liikuntainterventiot voivat lisätä fyysistä aktiivisuutta, parantaa fyysistä toimintakykyä, lihasvoimaa, kestävyyttä ja kognitiivista suoriutumista sekä vähentää kaatumisia. Poikkeusajat ovat vieneet etäohjausta ja videovälitteistä ohjausta isoin askelin eteenpäin. Ohjatun liikunnan harrastaminen on mahdollista kotoa käsin. Verkosta löytyy erilaisia jumppavideoita, joita hyödyntämällä saa harjoitettua monipuolisesti kehoa ja mieltä. Muistipuisto ja Porin kaupungin liikuntapalveluiden jumppavideot ovat näistä helppokäyttöisiä esimerkkejä.

Sataedun kanssa yhteistyössä hyödynnettiin muutamien vapaaehtoisten kanssa Vivago hyvinvointimittaria. Mittarin avulla kyettiin seuraamaan osallistujan hyvinvointitietoja, aktiivisuutta, unta ja vuorokausirytmiä. Nykyisin on saatavilla erilaisia älykelloja, joiden avulla voidaan seurata samoja hyvinvointitietoja kuin Vivago-ratkaisulla. Uni on herkkä terveysmittari, unta voi häiritä niin psyykkiset kuin fyysiset tekijät.

Linkit jumppavideoihin: https://www.muistipuisto.fi/

https://www.pori.fi/kulttuuri-ja-liikunta/liikunta/ohjattu-liikunta

Lähteet:

Saarela, K-M. Lotvonen, S. Siira, H. Kyngäs, H. Konttila, H. 2020. Millaisilla teknologisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden yksinäisyyteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen? Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavissa: https://www.hotus.fi/wp-

content/uploads/2020/06/nayttovinkki-9-2020.pdf (Viitattu 8.3.2021.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Uni. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni (Viitattu 8.3.2021)

Vivagon www-sivut. https://www.vivago.fi/ (Viitattu 8.3.2021)

Digitalisaation mahdollisuuksia

Sini-Charlotta Kamberg / Sataedu


Digitalisaation avulla on mahdollista parantaa palvelujen saatavuutta, valinnanvapautta ja tuottavuutta sekä koulutuksen laatua sosiaali- ja terveysalalla ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalisten terveyspalvelujen tarjoamisessa voidaan hyödyntää älypuhelimia, tietokoneita, sekä erilaisia testejä ja mittauslaitteita, jolloin palveluiden ja tiedon saavutettavuus sujuvoittuu (Sosiaalija terveysvaliokunta 2014, 2). Palveluiden tarkoitus on auttaa potilaita sekä asiakkaita elämänhallinnassa hyvinvoinnin edistämisessä. Sähköisten omahoitopalveluiden on todettu tukevan
terveysongelmien ennaltaehkäisyä, palvelun tarpeen itsearviointia ja itsenäistä selviytymistä.
(Valtioneuvoston kanslia 2015.) Ihmisten terveystietoisuus on kasvanut ja sen myötä he haluavat vaikuttaa omaan hoitoonsa liittyviin päätöksiin sekä saada terveyteen ja sairauksiin liittyvää tietoa yhä enemmän (Nykänen 2016, 27-28). Asiakaslähtöisyys ja ihmisten oman osallisuuden hyödyntäminen ovat keskeisiä elementtejä
terveydenhuollon palveluja kehitettäessä. Kansalaisen omaa roolia korostetaan terveyden ylläpidossa
ja hoidossa. Asiakaslähtöisyyden tarkoituksena on se, että asiakas on oman hyvinvointinsa asiantuntija ja hän määrittää itse omat tarpeensa.

Digitaalisuuden haasteita


Haasteena terveydenhuollon digitalisaatiossa on ottaa huomioon erityisryhmien tarpeet ja antaa
tarvittaessa tukea ja apua palvelujen käytössä. Ikääntyneet ovat yksi ryhmä, joka tarvitsee tukea
monesti digitaalistenpalveluiden käytössä. Tietoteknisen osaamisen puute, tekniikan käyttökustannukset sekä palvelujen saatavuus ja käytettävyys aiheuttavat hankaluuksia. Digipalveluita hyödynnettäessä on huomioitava kohderyhmä, koska taitoja, joita sähköisten
palvelujen käyttöön tarvitaan, ei voida edellyttää löytyvän jokaiselta (Peltonen 2017, 26-27). Palvelut tulee turvata myös niille, jotka eivät pysty asioimaan sähköisesti, eikä digitalisaation kehittyminen saa johtaa kansalaisten eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen. Tekniikan kehittymisen tarkoitus ei ole korvata ihmistä, vaan mahdollistaa inhimilliset kontaktit entistä paremmin. (Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2014, 2 & Sosiaali- ja terveysministeriö 2017 & 2018.)
Terveydenhuollon sähköisten palvelujen tulee olla luotettavia ja kansalaisen pitää pystyä luottamaan
myös siihen, että hänen yksityisyytensä säilyy. Tietosuojan ja tietoturvan asianmukainen toteutuminen tuleekin turvata lakien ja asetusten avulla

Digi on kaikkialla


Digitalisaatio on kaikkialla, myös vanhoissa puhelimissa puhelu- ja viestitoimintojen kautta. Digi on siellä, missä ihminenkin ja jopa sellaisissakin paikoissa, missä ihminen ei ole käynyt esim. Mars. Kuitenkin ajoittain digi aiheuttaa närkästystä, usein tämä on ikä- ja koulutuskysymys. Tämä onkin sosiaali- ja terveyden huollon yksi keskeinen haaste palveluiden sujuvoittamisessa. Digitaalisuuteen liittyy myös aina kiinteästi liiketalous, mikä on edellytys palveluiden toteutumiselle ja toteuttamiselle. Tieto ja raha liikkuu nopeasti digin ansiosta; tiedon tallentaminen ja varastointi on helpottunut merkittävästi menneistä vuosikymmenistä. Internet on siis tiedonsiirron perusta.
Kääntöpuolena ja sivutuotteena on rikollisuus, digitaalisuus on kuitenkin vain yksi rikollisuuden
osatekijä, rikollisuutta on ilman digitalisuuttakin. Digitalisuus on antanut rikollisuudelle uusia väyliä.
Tämä haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä lainsäätäjät suunnittelemaan turvallisia ja helppokäyttöisiä digitaalisia palveluita, joiden luotettavuus ja palvelutakuu ovat korkealla tasolla.


Digitaalisuuden disruptiiviset ulottuvuudet

Digitaalisuus on muokannut yhteiskuntaamme viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Digitaalisuus on läsnä arjen eri toiminnoissa, halusimme tai emme. Monet arkiset asiat ovat digitaalisuuden innovaatioita, kuten älypuhelimet, erilaiset App-sovellukset, oppimisalustat, posti- ja pankkipalvelut. Digitaalisuus tarjoaa ihmiskunnalle keinoja selviytyä ympäröivän maailman haasteista entistä paremmin. Voidaan pohtia; onko disruptiiviset innovaatiot lisänneet elinajan odotetta ainakin länsimaissa. Tämä on yksi keskeisimmistä kysymyksistä ihmisyyden ja digitaalisuuden yhteisellä matkalla. Innovaatioiden perusajatuksena on tukea ihmisyyden holistista kokonaisuutta. Toisin sanoen digitaalisuudella on aina olemassa pehmeämpi puoli, vaikka se saattaa herättää ihmisissä ajattelun kovasta teknologiasta ja vain harvojen älykköjen tuottamista erikoistuneista toimintatavoista, mikä oli tyypillistä digitaalisuuden alkumetreillä. Digitaalisuus on mahdollistanut hyvinvointi- ja terveysteknologian nopean kehittymisen kansallisesti kuin kansainvälisestikin toimien useilla rajapinnoilla yhteiskunnallisena työkaluna. Digitaaliset innovaatiot tarjoavat tukea yhteiskunnan kipukohtiin, joita vuosi toisensa jälkeen terveydenhuolto ja koulutus. Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla, mikä tarkoittaa sitä, että julkisten terveyspalveluiden tarve kasvaa eksponentiaalisesti. Tämä vaatii yhteiskunnalta mukautumista, jo koulutuksen tasolla. Palvelujärjestelmä tarvitsee ammattitaitoisia digitaalisuuden innokkaita soveltajia. Diginatiivit ovat siirtymässä hiljalleen työelämään kyeten toimimaan digitaalisten sovellusten juurruttajina sekä pilotoijina. Digitaalisuus näyttäytyy nykypäivän terveysteknologian näkökulmasta esim. yhteisinä dokumentointipalveluina, turvapuhelimina, digihoitajakäynteinä, älypatjoina, älyjääkaappeina jne.
Laaja-alaisten digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon sekä jatkuvan kehittymisen mallin
oivaltamiseen tarvitaan moniammatillista- ja monialaista yhteistyötä. Taitavat kädet niin ruudun ja sovellusapplikaatioiden taakse kuin myös potilaiden ja asiakkaiden rinnalle ovat välttämättömyys, joka tulee turvata laadukkaan sekä ajantasaisen koulutuksen keinoin. Digitaalisuuden tärkein disruptiivinen ominaisuus lienee jatkuvuus, pysähtymättömyys sekä ennakkoluulottomuus, jota tulisi hyödyntää laastarin tavoin yhteiskunnallisissa kipukohdissa. Tiivistyksenä voidaan todeta digitaalisten disruptiivisten innovaatioiden tulleen aktiiviseksi osaksi inhimillistä arkea. Digitaaliset sovellukset avaavat tulevaisuudessa ovia kohti tasa-arvoisempaa sekä saavutettavampaa yhteiskuntaa toimien myös laadukkaan palveluohjauksen työkaluna. MeWetälykoti on monipuolinen ympäristö, jossa on mahdollista testata, pilotoida ja toteuttaa sosiaali- ja terveysalan uusimpia trendejä sekä innovaatioita yhdessä oppien. MeWet-älykoti toimii toisin sanoen digitalisaation mahdollistajana siirrettäessä uutta tietoa ja taitoa opiskelijoiden mukana käytännön vaativille kentille.

Lähteet:


Nykänen, Pirkko 2016. Digitalisaatio terveydenhuollossa. Suuhygienisti. Suomen suuhygienistiliitto
SSHL ry:n ammattilehti 3/2016, 27-28. Raisio: Newprint Oy.


Peltonen, Laura-Maria 2017. Digitaalisuus täydentää terveyspalveluita. Pro terveys. Akavan
sairaanhoitajat ja Taja ry:n jäsenlehti vol. 44 no. 6, 26-27. Helsinki: Painotalo Plus Digital Oy.

Sosiaali- ja terveysvaliolautakunta 2014. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla
hyvinvointia. Sosiaali-ja terveysvaliokunnan lausunto 1/2014 vp. Verkkojulkaisu. Viitattu 6.4.2021.
Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/stvl_1+2014.pdf


Sosiaali- ja terveysministeriö (2017). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen
parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2018). Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan
kaikenikäisten omaishoitoa. I&O kärkihankkeen esittely. 27.2.2018. Haettu 6.4.2021 osoitteesta:
http://stm.fi/documents/1271139/1957330/IO_ karkihanke_esittely_suomi_2018.pdf/b5a89070
2205-4183-86bf-3bd546b59fe7/IO_karkihanke_esittely_suomi_2018.pdf.pdf. European comission Sustainable development. Viitattu 6.4.2021 https://ec.europa.eu/environment/eussd/#top.


Valtioneuvoston kanslia 2015. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen
ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Viitattu 6.4.2021.

Sataedu mukana Verkostosimulaatiossa

Oppiminen on prosessi, joka mukautuu oppijan tarpeiden mukaan. Oppiminen on kokenut täysin uusia haasteita globaalin koronakriisin seurauksena. Sataedussa on pyritty vastaamaan tähän uuteen haasteeseen muun muassa verkkovälitteisen opetuksen keinoin sekä tarjoamalla opetusta, joka ei ole sidoksissa aikaan tai paikkaan. Opetusta on pyritty kehittämään myös verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksellisuuden näkökulmasta. Tähän on tarjoutunut mainio tilaisuus, kun olemme ensimmäisenä ammattikouluna päässeet mukaan valtakunnalliseen simulaatioverkostoon. Simulaatioverkoston tarkoituksena on vahvistaa valtakunnallisesti yhtenäistä sekä laadukasta opetusta sosiaali- ja terveysalalla sekä kehittää sitä edelleen uusien pilotointien muodossa. Verkosto on aktiivinen ja moniammatillisesti toimiva ryhmä simulaatioon ”vihkiytyneitä” sosiaali- ja terveysalan opettajia. Verkostossa on mukana niin ammattikorkeakouluja kuin ammattikoulujakin.

Valtakunnallinen verkostosimulaatio toteutui 17.3.2021, jolloin Sataedu oli vetovastuussa Lapin AMK:n ohella. MeWet-koti tarjosi monipuolisen oppimisympäristön verkkosimulaatioon täydentyen Nordic Simulatorsin Rec-Mobile simulaatiotallennus järjestelmällä. Simulaatio toteutui Teams-yhteydellä verkkovälitteisyyteen nojautuen. Simulaatio välitettiin yli 120 osallistujalle. Osallistujat koostuivat oppilaitosten opettajista, opiskelijoista sekä myös hyvinvointiteknologisten laitteiden edustajista.

Case-simulaatio toteutui simulaatiopedagogiikan kaaren mukaisesti sisältäen aktivoivan aloituksen, toiminnan ja oppimiskeskustelun. Case-simulaatioissa keskeistä on, että opiskelijat toimivat omana itsenään sen ammatinedustajan roolista käsin mihin he opiskelevat. Näyttelijän roolissa voidaan hyödyntää esimerkiksi opettajia, kuten tässä casessa. Osa opiskelijoista on toimijoina ja osa seuraajan roolissa tehden samalla havaintoja opettajan antamien seurantatehtävien mukaisesti. Sataedu lähetti verkostolle casen ja siihen liittyvät ennakkomateriaalit, joiden avulla kaikki simulaatioihin osallistujat pystyivät valmistautumaan tulevaan case-simulaatioon. Tavoitteita case-simulaatiolle asetettiin kolme; voimavaralähtöinen toiminta, ammatillinen vuorovaikutus, kokonaisvaltainen toimintakyvyn tukeminen.

Casen potilaana oli yksin asuva kotihoidon asiakas 86-vuotias Helvi. Helvin perussairauksiin lukeutui verenpainetauti, 2. tyypin diabetes ja alkava muistisairaus. Lisäksi hänellä oli kävelykeppi, jota hän oli tottunut käyttämään apuvälineenä pidemmillä matkoilla. Helvi oli kaatunut kotonaan. Hän yritti itse nousta ylös, mutta ei päässyt. Paikalle tuli juuri hänen tyttärensä, joka oli tuomassa ruokakassia. Tytär otti yhteyttä kotihoidon digihoitajaan, joka olivat kotihoidon toimistolla. Näistä lähtökohdista kotihoidon digihoitajana toiminut opiskelija lähti auttamaan potilasta verkkovälitteisesti. Verkkovälitteisyys casen teemana palvelee myös nopeasti digitalisoituvaa sosiaali- ja terveysalan käytännön kenttää, missä hoidon tarpeen määritystä arvioidaan yhä useammin puhelimitse.

Kokonaisuudessaan päivä oli osallistujien mielestä antoisa sekä opettavainen. Oppimiskeskustelussa, joka toimii case-simulaation sydämenä nousi esiin erilaisia näkökulmia potilaan voinnin tarkkailun kuin myös toimintakyvyn tukemisen sekä voimavaralähtöisen toiminnan näkökulmasta. Sataedulla oli erinomainen tilaisuus hyödyntää MeWet-älykotia tässä digitaalisuuteen painottuvassa casessa. MeWet-älykoti tarjosi mainion oppimisympäristön tälle caselle. Lisäksi Sataedun simulaatiota toteuttaneissa opettajissa heräsi ajatus edelleen kehittää MeWet-älykotiä palvelemaan myös case-simulaatiota monialaisesti kuin ammatillisesti.

Tulevia verkostosimulaatioita on suunniteltu enenevässä määrin koko tulevalle vuodelle. Sataedu on niissä mukana yhtenä vahvana toimijana edistäen opiskelijoiden yhä laadukkaampaa opetusta sekä oppimista vuorovaikutuksellisen verkkosimulaation näkökulmasta. Case-simulaation avulla vastataan työelämän muuttuviin tarpeisiin hoidollisen päätöksenteon harjaannuttamisen sekä potilasturvallisuuden tehostamisen kautta. Näin opiskelijoilla on valmiuksia siirtää oppija tietoja ja taitoja suoraan työelämään.

Opiskelijoiden kokemuksia

”Verkkosimulaatio oli hyvin mielenkiintoinen opetusmuoto. Kaikista mielenkiintoisinta oli kuulla muiden opiskelijoiden kokemukset ja havainnot sekä jakaa omia mielipiteitään”

”Uusi kokemus, jännitti olla mukana! Hyvä kokemus, kun huomasi oman osaamisen havainnoida asioita.

”Innostava konkreettinen aktivoiva aloitus”

”Hyvä kokemus oppia tekemään ja jakamaan omia havainnointeja”

Sataedun opettajat, Sini-Charlotta Kamberg, Heidi Laitomaa, Krista Toivonen